Täällä kysytään aika usein, kannattaako uuden auton hankkiminen. Ajattelin kuvata oman, mielestäni hyvän tapani laskea auton vaihtamisen kustannuksia.

Vaihtoa harkitessa auton hinta on vain yksi osa laskelmaa. Olennaista on suunnitella auton kustannukset sen odotetun pitoajan mukaisesti. Jos ajat paljon, pitoaika on usein lyhyempi kuin jos ajat vähemmän, koska auton tekninen käyttöikä kuluu nopeammin. Tee siis laskelmat sille ajalle, jonka realistisesti arvioit pitäväsi autoa omassa käytössäsi.

Tärkeimmät laskettavat tekijät ovat:

1. Arvonalenema. Auton arvo alenee yleensä koko ajan. Arvonalenema on yleensä kaikkein suurin kuluerä autossa, mutta myös vaikeimmin arvioitavissa oleva. Delfoin oraakkelikaan ei oikeasti osaa laskea arvonalenemaa, mutta yritä parhaasi. Arvonaleneman suuruus riippuu pääasiassa auton iästä ja ajokilometreistä. Käytetyn auton arvonalenemaksi voi yleensä laskea 15-20 prosenttia vuodessa ja uuden auton arvo alenee parin ensimmäisen vuoden aikana nopeammin.

2. Energiakustannus. Laske auton todellisella tai arvioidulla keskikulutuksella, energian hinnalla ja ajomäärällä vuosittainen energiakustannus. Jos auto kuluttaa esimerkiksi 5 l/100km, polttoaineen hinta on 2,5 €/l ja ajat vuodessa 10000 km, on energiakustannus 1250 euroa. Sähköauton osalta tulee arvioida kotilatauksien ja maksullisten pikalatausten osuus realistisesti. Kotona lataat ehkä 10 snt/kWh, mutta pikalaturilla hinta onkin helposti nelinkertainen. Hybridiautojen osalta puolestaan pitää myös arvioida, kuinka paljon matkaa ajetaan sähköllä ja bensiinillä.

3. Ajoneuvo- ja käyttövoimavero. Traficomin laskurilla.

4. Autovakuutus. Valitse mieluisan vakuutusyhtiön verkkolaskuri ja laske, paljonko vaihtoehtojesi liikenne- ja kaskovakuutukset maksaisivat. Sähköautojen ja uusien autojen vakuutukset ovat kalliimmat kuin vanhempien polttomoottoriautojen.

5. Huolto-, korjaus- ja rengaskustannukset. Kaikkia autoja pitää huoltaa, niitä pitää korjailla ja niihin pitää hankkia uusia renkaita. Saatat tarvita myös renkaanvaihto- ja kausisäilytyspalveluita. Auton huoltokustannukset on suhteellisen helppo arvioida etukäteen. Sähköautoa huolletaan harvemmin ja huollot ovat halvempia. Tämä vaihtelee merkkikohtaisesti. Korjauskustannusten osalta arviointi on vaikeaa, jopa täysin mahdotonta. Vanhempaan autoon tarvitsee paljon remonttia, uudempaan yleensä vähemmän. Tehdastakuun alainen uudenkarhea auto ei kaipaa korjauksia, kun viat korjataan takuuseen. Sähköauton renkaat ovat yleensä kalliimmat verrattuna tyypilliseen polttomoottoriautoon. Kristallipallon kiillottaminen auttaa laskelman tekemistä, jos sellaisen sattuu omistamaan.

6. Luottokustannukset. En ota tässä mitään kantaa siihen, miten sinun pitäisi autosi maksaa. Osa haluaa maksaa edullisemman auton käteisellä ja ajaa auton paaliin. Osa haluaa kalliimman ja uudemman auton rahoituksella. Osa ostaa uuden ja kalliin auton käteisellä ja ajaa sen 15 vuoden päästä paaliin.

Jos tarvitset rahoituksen autoosi, on usein halvinta hankkia osamaksurahoitus autoliikkeestä. Autoliikkeiden rahoituksissa on matala korko, mutta korkeat kulut, mikä vaikeuttaa vertailua. Olennaista on vertailla todellista vuosikorkoa, joka sisältää luoton perustamismaksun, kuukausittaisen käsittelymaksun sekä nimelliskoron. Pankin kulut ovat yleensä paljon edullisemmat, mutta nimelliskorot korkeammat.

Autorahoitus mitoitetaan omaan talouteen sopivaksi. Mielestäni vanha nyrkkisääntö 20/4/10 on edelleen kelvollinen ohjenuora autorahoituksen mitoittamiseen: Maksa autosta 20 % käsiraha, ota rahoitus enintään 4 vuodeksi ja rajaa kuukausierä korkeintaan 10 prosenttiin tuloistasi.

Jotkut hankkivat auton ilman käsirahaa ja ottavat lainaan ison jäännöserän, jolloin autoa ei koskaan ole tarkoituskaan hankkia omaksi. Menetelmän etuna on, että aina voi ajaa uudella autolla ja autoilun kustannukset ovat etukäteen hyvin tiedossa. Auto ajetaan viimeistään rahoituskauden lopussa autoliikkeeseen, joka ostaa auton, kuittaa jäljellä olevan rahoitusosuuden ja myy sinulle uuden auton samanlaisella sopimuksella. Auton arvo alenee kuitenkin parin ensimmäisen vuoden ajan nopeammin kuin laina lyhenee. Auton voi tuolloin joutua myymään isollakin tappiolla, jos käsirahaa ei ole käytetty ja jäännöserä on suuri. Yleensä ongelma lievenee ja poistuu ajan myötä, kun lainakin lyhenee. Tavoitteena on siis periaatteessa mitoittaa jäännöserä vastaamaan auton arvoa rahoituskauden lopussa. Suuremmalla käsirahalla ja ilman jäännöserää sitoutuu osa lyhennyksestä aina autoon pääomana, jolloin auto toimii osana seuraavaan auton maksua. En ole itse koskaan ottanut jäännöserälainaa enkä pidä sitä hyvänä ajatuksena, mutta menetelmällä on kannattajansa.

Joka tapauksessa autoilun kustannuksiin ei lasketa autorahoituksen kuukausierää, vaan rahoituksen korot ja kulut. Kuukausierä muodostuu käytännössä: arvonalenemasta, koroista, kuluista ja autoon sitoutuvasta pääomasta. Näistä viimeisin ei ole kulu ja arvonalenema on jo otettu ensimmäisenä huomioon. Laske siis vain korot ja kulut mukaan. Rahoituksen yksityiskohdista riippuen voi käydä niinkin, että auton kokonaiskustannukset rahoitusajalta ovat pienemmät kuin kuukausierän ja muiden kulujen yhteenlaskettu kassavirtavaikutus. Silloin ikään kuin siirrät rahaa tililtäsi autoosi.

Laske huolellisesti rahoituksen kuukausierä ja kulut esimerkiksi Autorahoituslaskurilla. Laskelmassa tarvittava tieto löytyy kohdasta "Rahoituskulut yhteensä".

--

Näiden kuuden tekijän huomioimisen jälkeen sinulla on valmis laskelma, joka kertoo sinulle, mitä auton vaihtaminen maksaisi. Sen jälkeen voit harkita, onko vaihtaminen sinulle järkevää joko taloudellisista tai muista syistä.

--

Huomio 1. Edellisen autokauppani yhteydessä kävi ilmi, että puoliksi matalakorkoisella rahoituksella hankittu sähköauto tuli kokonaiskustannuksiltaan edullisemmaksi kuin velaton ja paljon halvempi dieselauto. Vaikka arvonalenemassa oli eroa useita tuhansia euroa vuodessa, olivat vanhemman auton energia- ja korjauskustannukset niin suuret, että laskelma kääntyi sähköauton puolelle.

Huomio 2. En ole tässä pohtinut autoon sijoitetun pääoman vaihtoehtoiskustannuksia. Käsirahan voi myös sijoittaa indeksirahastoon, jolloin matala- tai nollakorkoinen rahoitus ilman käsirahaa ja isolla jäännöserällä voi olla edullisempi vaihtoehto kuin käsirahan maksaminen. Se vaatii kuitenkin riskinsietokykyä ensimmäisten vuosien ajalle, jolloin jäljellä oleva rahoitus ylittää auton jälleenmyyntiarvon.

Ajelen tällä hetkellä vanhalla velattomalla polttomoottoriautolla, johon kuluu kuussa n.400e pelkästään bensoihin. Ja olen nyt ruvennut harkitsemaan sähköautoa, koska kilometrejä kertyy vuodessa 20-25 tuhatta. Lisäksi vanha auto kyseessä, niin joka vuosi löytyy jotain laitettavaa. Olisiko taloudellisesti järkevämpää ostaa rahoituksella sähköauto ja ovatko sähköautot nykypäivänä luotettavia? Eniten ehkä mietityttää sähköautojen yllättävät menot kuten korjauskulut. Jos löytyy sähköauton omistavia yksilöitä kertokaa toki kokemuksia.

Hei kaikille! Uusi täällä ja kaipaan henkistä tukea.

Ostimme kiinteistön, hintaluokka neljännesmiljoona.

Kaupat menivät tingatessa ja ehtoja luetellessa. Kaikki saatiin paperille ja summa ok.

Kun saimme hallinnan, myyjä oli vienyt kylpytynnyrin sekä sähköauton latausaseman. Kylpytynnyri maassa kivetyksellä kulkuaukko terassin aidassa suoraan siihen. Latausasema kiinteästi sähköverkkoon kytketty versio.

Myöskin roska-astia puuttui, ja oli oma, ei vuokra.

Myyjä palautti roska-astian, ktynnyrin sanoi vieneensä koska piti sitä irtaimistona. Latausasemasta tokaisi vastaan, kun sanoin sen olleen siinä esittely päivänä; oliko se siinä?? (Ja omituinen virne naamalla)

Reklamaatioomme vastattiin hitaasti. (Reklamaatio kohdennettiin välitysliikkeelle ja myyjälle)

Loppujen lopuksi reklamaation vastukset olivat; kylpytynnyrin myyjä vei siksi koska olimme ilmaisseet että puramme sen pois! Ja latausaseman vei siksi että se oli rikki! Sähköpostissa tuli lupaus että palauttaa kylpytynnyrin.

Sittemmin, kun sain vihdoin myyjän kiinni, hän ilmoitti viestillä että en jaksa olla kanssanne missään tekemisissä, koska reklaamaatiota tulee liikaa. Sen koommin häntä ei saa kiinni, eikä vastaa mihinkään.

Näimme myyjää sattumalta, kysyin että milloin ehdit vastata puhelimeen? Hän käänsi selkänsä ja sanoi ettei jaksa! Käveli pois 🤣

Ihan aikuinen ihminen kyseessä.

Myöskin kauppakirjassa sovitut kustannusten jaot erään keskeneräisen asian suhteen menivät jumiin.... Oltiin sovittu 1000,- max. Kulut ostajalle ja yli menevä myyjälle. Hän ei vastaa mihinkään viestiin, ehdotan 25,- omalle työlle tuntihinnaksi, mikä todennäköisesti menisi vain n. 300-400, - yli tuon 1000,-

Meidän tapauksessa silmiinpistävää oli välitysliikkeen selkeä puolueellisuus myyjää kohtaan. Vaikka jopa lakia rikotaan, ja vähintäänkin hyvää välitys tapaa. Mainitsinko jo muuten ettei energiatodistusta ole vielä näkynyt!

Kustannukset näistä kaikista käsittämättömyyksistä olisi noin 2000-3000 euroa. Myyjä olisi voinut kirjata kaiken ehtoihin näin halutessaan, mutta ei.

Oikeuteen ei kannata mennä (koska kulut isommat), myyjä vaikenee. Välitysliikettä ei kiinnosta.

Mitä kokemuksia muilla ostajilla on???

Kiinnostaisi kuulla tilanteita kun on maksettu perintöveroa, ja miten se on mennyt, onko ollut helppo nakki vai onko jouduttu myymään omaisuutta?

Oma tilanteeni on se että läheiselläni tuli perintönä metsää ja tila maakunnasta. Joutui myymään 600 vuotta suvulla omistuksessa olleet metsät maksaakseen perintöverot kun pankki arvotti tilan yläkanttiin ja myyntihinta olisi jotain paljon pienempää. Pankista ei myönnetty lainaa perintåveron maksuun joten joutui myymään metsät.

Eli tässä tapauksessa perintövero vei köyhdytti sukua mielestäni kohtuuttomasti.

Olisi tosiaan tarkoituksena avata säästötili, mutta en tiedä mihin.

Ensimmäisenä oli kiikareissa monen suomalaisen suosima Nordea, mutta korot eivät siellä lähtökohtaiseati minua paljoa kiehdo. Sitten taas tossa heidän 12kk joustotalletuksessa, missä korko on ihan jees 2,25%, ongelmana on että korko lasketaan vuosittain jakson alimmalle saldolle.

Siksipä siis kysyn ehdotuksia hyvästä pankista, jonne laittaa säästöjä. Tärkeintä on korko ja rajoittamaton nostomahdollisuus, mutta en halua uhrata hyvää käyttöliittymää tai automaattisesti perityn lähdeveron käytännöllisyyttä vain muutamaa promillea suuremman korkotuoton vuoksi. Haluan toki myös talletussuojan ja että kyseessä on maineikas ja luotettava pankki.

Selailin vaihtoehtoina esim Svea Bankia, Bigbankia, Bank Norwegiania ja Ferratumia.

Ehdotuksia, suosituksia tai kokemuksia? Arvostan paljon.

Moi! Oon aloittanut sijoittamisen pari vuotta sitten, maltillisesti. Ajatuksena on ollut, että sijoitan pitkän aikaa 10 - 20 vuotta samoihin kohteisiin. Tavoitteena on luoda tasaista, järkevää kasvua. Riskiä en ole hirveästi halunnut ottaa, koska rehellisesti en ymmärrä sijoittamisesta tarpeeksi, jotta haluisin lähteä kikkailemaan.

Ideana ollut hajauttaa rahastoihin painoarvolla:
- USA (Handelsbanken) 40%
- Eurooppa (Handelsbanken) 20%
- Emerging Markets (Storebrand) 20%
- Pohjoismaat yhteensä (Nordnet) 20%.

Kysymys kuuluu, näettekö tällaisessa strategiassa mitään järkeä vai kannattaisiko pivotoida ja miettiä uusiksi? Siinä kohtaa todennäköisesti pitäisi ottaa joku kirja luettavaksi ETF:istä, tms. Tavoitteena siis 5 - 10% kasvua per vuosi.

Moi! Onks kellään kokemusta tästä: voiks Terveystalossa olla kirjoilla kahden eri työnantajan kautta samaan aikaan?

Mulla on vakkaripaikka, mut firmalla menee tällä hetkellä heikosti ja hommia on tosi vähän. Nyt tuli tosi hyvä määräaikainen tarjous, jonka haluisin ottaa, mut en vielä haluis lähtee nykysestä. Eli tekisin molempia päällekkäin muutaman kuukauden.

Ongelma on se, että molemmilla firmoilla on työterveys Terveystalossa. Luin täältä jonkun HR-tyypin kommentin, että Mehiläisessä ei voi olla kahden firman kautta kirjoilla yhtä aikaa, nii mietin onks Terveystalossa sama juttu.

Etiikkajutut ei kiinnosta, lähinnä tää:

Onnistuuks Terveystalossa kaks työnantajaa päällekkäin, vai tuleeks siitä joku ongelma?
Näkyyks se jotenki työnantajille, jos on toisenkin firman kautta kirjoilla?

Minä ja vaimoni ollaan oltu naimisissa 16v ja olemme asuneet viimeiset 14v rintamamiestalossa.

Kattoremppa on teetellyt tuloaan jo pidemmän aikaa mutta kassa oli nyt siinä kunnossa että saimme teetettyä sen taskusta ilman velkaa.

Ja yhteinen talo niin yhteinen remontti 50:50. Työn osuus on sen verran että molemmat saavat maksimi kotitalousvähennyksen 2100€ tälle vuotta.

Tänään laitoin omat laput verottajalle ja lopussa seisoi kysymys joka sisältää kohdan "en ole saanut lasten kotihoidon tukea".

Minä en ole saanut, rouva on saanut koko vuoden aina 9.10.2026 asti jolloin hän siirtyi äitiyslomalle koska laskettu aika 27.10.2026.

Remontin lasku on maksettu sinä päivänä kun hän oli jo äitiyslomalla mutta vaikuttaako se asiaan?

Riittääkö tosiaan se että saat yhdeltä päivältä lasten kotihoidon tukea kalenterivuodella pilaamaan koko vuoden kotitalousvähennykset?

Yritin etsiä tietoa verottajalta ja tekoälyltä mutta en edelleenkään tiedä uskaltaako rouvan osuuden laittaa tämän vuoden verotukseen?

On jotenkin kohtuutonta että koska säästämme kunnan ja valtion rahoja hoitamalla lapset kotona niin toinen ei saa kt vähennystä? Kun meillä kuitenkin olisi mahdollista pitää lapset hoidossa ja rouva tekisi vaan osa-aikaisia hommia silloin tällöin ja hoito menisi 100% kunnan ja valtion piikkiin...

Kaipaan kommenttia ja henkistä tukea, kiitos

Alkuun keskeiset huomiot:

• Veroprosenttien lähteenä käytetty Veronmaksajien taulukkoa 2026 veroprosenteista, joka perustuu keskimääräisiin veroprosentteihin ilman vähennyksiä ja verotuksen erikoistapauksia: https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/tuloverot/palkansaajan-veroprosentit/#094241ab
• Laskelma tehty ensin käsin Excelissä, lopulta varmistettu ja nätitetty ymmärrettävään muotoon Geminin avulla
• Työtunnit on laskettu 157,5h/kk mukaan ja huomioimatta lomia -> vuosittaiset laskelmassa käytetyt työtunnit 1890h (100 %) ja 1512h (80 %)
• Ylläoleva ei tosin huomioi tyypillisesti palkatonta 30min ruokataukoa, joka käytännössä kuitenkin sisältyy työaikaan (tai ei ainakaan ole tehokasta vapaa-aikaa)
• Laskelma perustuu verotuksen perustana olevaan vuosituloon, johon sisältyy myös lomarahat ja mahdolliset lisät/bonusket ym. -> vuosituloa vastaavan kuukausipalkan saa suurinpiirtein jakamalla 12,5 (esim. 40 000€ vuositulo = 3 200€ / kk). Jokainen 10 000€ vuosituloa tarkoittaa 800€ kuukaudessa (sisältäen lomarahat).
• Päällimmäinen toiveeni on että joku todistaisi laskelman vääräksi, eikä kokoaikaisena töissä jatkaminen (luulossa että nettotuntipalkka kasvaisi siirtymällä 80 % työaikaan) tuntuisi niin pahalta

Alkoi siis jälleen lauantaina harmittaa miten vähän vapaa-aikaa kokoaikaisella meikätietotyöläisellä on etenkin kognitiivisella puolella. Työpäivien jälkeen aivokapasiteetti tapaa olla käytetty ja ainoata arvokasta vapaa-aikaa on täydet vapaapäivät. Siitä sitten haaveilemaan nelipäiväisestä työviikosta ja laskemaan 80 % työajan taloudellisia realiteetteja. Omassa tuloluokassa 80 % työajan tuoma nettotulojen vähempi pieneneminen suhteessa bruttotuloihin on ollut tiedossa jo pitkän aikaa, mutta jostakin syystä mieleen pälkähti myös vaikutus tuntipalkkaan.

Koko homman jujuhan olisi saada enemmän tunteja omaan käyttöön, jolloin käteen jäisi vähemmän rahaa. Päässä rakentui kiemurainen kysymys, paljonko minun pitäisi ns. "maksaa välirahaa" vaihtaessani yksi työelämän tunti yhteen vapaa-ajan tuntiin. Ajatuksen logiikka oli, että oma elintuntini on itselleni joka tapauksessa yhtä arvokas kaikkina aikoina, mutta sen rahallinen arvo riippuu käteen jäävästä tuntipalkasta.

Aikani exceliä pyöriteltyäni tuntui että kaavoissa menee jotakin väärin, kun oma työtunnin rahallinen arvo (itselleni) näyttää kasvavan sitä mukaa mitä vähemmän töitä teen. Kolme yritystä ja sparraus tekoälyltä myöhemmin laskelma näyttäisi kuitenkin toimivan juuri niin. Eli tuota vapaa-ajan ja työajan vaihtokaupan tuntihinnan "välirahaa" maksaisikin minulle päin verottaja, mikä ääneen sanottuna lopulta myös loksahti ajatuksissani paikalleen.

Olen toki aina tiennyt miten marginaaliverotus vaikuttaa kuukausittaiseen nettotuloon, mutta tyytynyt ajatukseen että enemmän töitä tekemällä käteen jää joka tapauksessa enemmän rahaa. Nyt kuitenkin tajuntaan iskee todella pahasti päätelmä, että enemmän töitä tekemällä käteen jääkin vähemmän rahaa per antamani työpanos. En tiedä onko tämä ollut kaikille aina ilmeistä, mutta ainakin itse menentin tältä päivää motivaationi antaa työpanostani yhteiskunnalle alenevalla tuntikorvauksella.

Alla siis ihmettelyni pihvi, eli taulukko per kymppitonni vuosituloansiota (tai 800€/kk). Taulukossa korostettuna esimerkki 50 000€ vuosituloista eli 4 000€ kuukausitulosta (sis. lomarahat) ja sitä vastaavat tuntipalkat eri työajoilla. Esimerkissä 100 % -> 80 % työajan muutos siis kasvattaisi työntekijän tuntipalkkaa nettona +1,49€/h tai +7 %.

Kuten alussa todettu, ottaisin mielellään vastaan vielä vertaisarvioinnin laskelmasta, enkä pistä pahakseni jos se todetaankin vääräksi!

Hei,

Harkitsen arvo-osuustilini siirtoa Nordeasta Interactive Brokersille (IB) pienempien välityspalkkioiden ja laajemman markkinavalikoiman takia. Tilillä on useita osakkeita, sekä suomalaisia että ulkomaisia. Hieman arveluttaa, että verotukseen liittyvät ilmoitukset pitää jatkossa hoitaa itse, mutta uskon, että siirto voi olla pitkällä aikavälillä kannattava.

1. Olen lukenut, että siirto pitää käynnistää IB:n puolelta. Pitääkö tämä paikkansa, ja kuinka sujuvasti prosessi eteni käytännössä?

2. Kauanko siirto kesti alusta loppuun?

3. Onko siirrossa verotuksellisia huomioitavia asioita, vaikken myisi mitään? Säilyikö hankintahinta ja hankinta-ajankohta? Mitä muuta kannattaa ottaa huomioon?

4. Nordean hinnaston mukaan ulkomaisen arvopaperin siirto maksaa 70 € per arvopaperi, suomalaisten siirto on 0 €. Onko ETF:t laskettu ulkomaisiksi arvopapereiksi? Tuliko muita yllättäviä kuluja?

Kiitos etukäteen kokemuksista ja vinkeistä!

Hei. Tällaisia kysymyksiä voi tulla tänne paljon, mutta toivottavasti joku osaisi auttaa/avata omia ajatuksia sijoittamisesta henkilölle, joka on pihalla js tietämätön. Olen vajaa 30v töissä oleva henkilö, joka on alkanut kovin miettimään sijoittamisen aloittamista, mutta samalla tietoa itsellä siitä ei ole kovin paljoa ja en edes tiedä, mistä aloittaa, ja paljon kysymyksiä on tähän liittyen. Kukaan läheisistäni ei harrasta sijoittamista, niin sieltä en saa apuja.

Itsellä ei ole kovin suurta intoa esim. jatkuvasti seurata jotain osakekäyriä ja miettiä esim. jatkuvasti uusien osakkeiden hankkimista halvalla tms. vaan enemmän itselle olisi helppo jos olisi jotain sellaisia sijoituksia, johon voisi laittaa palkasta jonkun verran rahaa vaikka kuukaudessa, ja antaa sen ajan kanssa kerryttää mielellään voittoa. Onko tähän oikeat rahastoja vai jotain muuta?

Voiko sijoittamista tehdä itsenäisesti joidenkin sivujen kautta turvallisesti vai olisiko teidän mielestä minun tilanteessani parempi olla yhteydessä esim. oman pankin sijoitusapuun tai johonkin tämän tapaiseen, jossa sitten joku muu hoitaisi näitä asioita puolestani, jos se jotenkin niin toimii? Molempien osalta voi kertoa sivustoja tai tahoja, johon minun kannattaisi tutustua tämän osalta.

Kuinka helppoa sijoitettua rahaa on ns. nostaa käytettäväksi? Mietin tilannetta, jos esim. tulevaisuudessa tulisi eteen oman asunnon hankinta ja käsirahan tarvitsee(asun tällä hetkellä vuokralla, mutta omakoti kiinnostaa kyllä), niin saako tuollaisia vähän isompia summia helpposti ulos ilman kovaakin verotusta niiden osalta vai kannattaako tuollaista pottia kerryttää muuten kuin sijoituksilla?

Kiitos paljon, jos jollakin on aikaa auttaa tämän asian kanssa!

Mihin osakkeisiin kannattaa sijoittaa että saavutan tavoitteeni? PLTR ja LMT nyt ainakin tulee heti mieleen

Harkitsen kuukausisijoittamisen aloittamista Nordnetissä. Mietin SPYI:n hankkimista mutta keskustelua on myös SPYY:stä, jossa kulut ilmeisesti hieman pienemmät. Saisko näistä mielipiteitä, kumpi parempi vai onko suurta eroa?

Eli, olen "leikkinyt" osakkeilla, aika pienillä summilla. Siellä mulla on noin 6000 €. Paras voitto ollut Bittiumin kanssa kun ostin niitä hintaan noin 5 €/ osake ja myin 39€. Tästä napsahti sellainen 4000 € "pikavoitto". Muuten aikalailla kaikki muut osakkeet miinuksella. Pidän rahat siellä ja leikin niillä aina miten jaksan. Mutta säännöllinen sijoittaminen ei osakkeisiin kiinnosta, jotenkin tuntuu liian epävarmalta ja työläältä.

Nykyään laitan rahaa kuukausittain Nordean Global Enhanced kasvuun (rahasto). On vaikuttanut järkevältä, nyt näyttää sellaista +20%/vuosi. Tänne ajattelin jatkaa "kuukausisäästämistä".

MUTTA, isoin potti minulla on Nordea Säästö 50 kasvussa. Tämä minulla on ollut hallinnassa 18 vuotiaasta lähtöisin, jonne olen tunkenut kaiken ylimääräisen (voi kun olisin tiennyt sijoittamisesta enemmän silloin) arvo tilillä on noin 56 000 €. Josta kasvua on 16 000 €. Kulut tässä rahastossa 1,55% sijoitetusta summasta joten makselen pankille noin 600€ vuodessa siitä että rahat makaa siellä aika huonolla kasvulla. Esim. Tämä vuosi näyttää noin +10%

JOTEN, ajattelin että laittaisin koko rahaston lihoiksi, makselisin verot ja sijoittaisin ETF:iin helppouden ja "huolettomuuden" vuoksi. Ja tietysti parempi kasvu kiinnostaa. Ajattelin että paikkaisin tuon salkun ja verojen jälkeisen vajeen niin että sijoitus summa olisi tasan 60 000 €. Se jaettaisiin tasan 3 eri ETF:ään eli 20k per ETF. Mihin kolmeen sinä laittaisit? Onko tässä mitään järkeä?

Sijoitukset teen siis Nordean kautta joten samoja ETF:iä sieltä ei varmaan löydy kuin esim Nordnetissä.

Ja kyseessä Neste. 232% tullut kasvua. Puhdasta säkää

Kysymykseni asettelu siis liittyy siihen minkälaista salkkua pidätte jo reippaasti isompana kun keskivertosalkkua samassa ikähaarukassa oleville.

Omassa kaveriporukassani ei pahemmin puhuta rahasta, tiedän että pari kaveria sijoittaa jonkun verran, mutta käsitykseni mukaan se on vielä aika lasten kengissä. Muut kavereistani ei sijoita ja on perus duunareita ja rahaa menee arjen pyörittämiseen ja ylimääräinen lähinnä säästetään.

Olen itse 27-vuotias ja olen onnistunut haalimaan itselleni salkun jonka arvo on tällä hetkellä n. 80 000€. Salkkuni jakautuu about siten, että 10k on kryptoissa, loput rahastoissa, jenkkien indeksiä, eurooppaa ja yksi korkorahasto. Myönnän että olen kuplautunut todella pahasti enkä tiedä paljonko ikäiselläni on "tavallisesti" rahaa. Puhutaan siis nyt vaikka n.25-30 vuotiaista. Vastaan mielelläni kysymyksiin ja haluaisin muutenkin herättää keskustelua nuorten rahankäytöstä ja siitä mitä jengi oikeasti tekee rahallaan.

Leikitään, että minulla on 50k sijoitettuna rahastoihin, joista 10k on voittoa ja 40k on rahaa, jonka minä olen verotetusta palkastani sijoittanut. Eli 20% sijoituksistani olisi sitä verotettavaa voittoa?

Jos myyn ja nostan vaikka 15k asuntolainaan, niin miten se 15k jakautuu? Meneekö silloin siitä 20% eli 3k summasta verot ja 12k on verovapaata? Vai meneekö kaikki myynnit ensin voitoista, eli tässä tapauksessa 10k olisi verotettavaa rahaa ja loput 40k olisi sitten sitä omaa?

Voi olla, että en tajua jotain ihan itsestään selvää asiaa, en ymmärrä veroja tai sitten ajattelen asiaa ihan liian monimutkaisesti. Tietääkseni Nordnet hoitaa veropuolen automaattisesti, mutta kiinnostaisi tietää, miten se todellisuudessa toimii.

Tämmönen oman talouden puskurirahasto ja sijoitustili tällä hetkellä. Olen miettinyt pitäisikö puskurista vaan säälittä laittaa vaikka 5000-9000 suoraan tuonne nordnettiin, mutta jännittää vaan tuollaiset summat kauheasti.

Hei, olen mies, asun yksin. Käyn aina samassa kaupassa. Painan 115 kiloo. Pärjääkö joku vähemmällä? En saa avustuksia mistään, ostan kaikki ruuat prismasta. Kiinnostaa tietää!

Miten tuota sijoitusvarallisuutta ja asuntolainoja kannattaisi hyödyntää ja miten niiden kanssa kannattaisi pelata?

Otsikko kertoo. Tarkoituksena siis olisi aloittaa säästämään. Jotain perus tietoa pääkopasta ehkä löytyy. Säästä x määrä palkasta. Älä anna menojen nousta tulojen mukana yms.

Vuorotyö ja perhe arki. Puoliso ei tällä hetkellä töissä, joten minun palkalla ”eletään”. Tukia kyllä saa, muttei ne isot ole.

Taitaa joutavan päivänen postaus olla. Kysynpähän vaan, jos joltain pientä vinkkiä löytyy:D

Mitä mieltä muut on nordnetin synteettisistä indekseistä? Itse omistan teknologiaa, sekä kehittyviä markkinoita.

Olen sijoittanut noin 3vuotta ja aloin miettimään, että haluan sijoittaa tulevaisuudessakin näihin, mutta synteettiset indeksit arvelluttaa minua.

Onko teillä mielipiteitä?

Myin keväällä pahassa rahapulassa pitemmän aikaa omistamiani rahastoja, ja omiin tuloihini nähden aika paljon. Jotenkin sitten olin tietämätön siitä, että ilmeisesti niistä pitää jotain verojakin maksaa. Mun OP:n sovellus ois sitä mieltä, että oisin tehnyt 1650€ voittoa. (Jos ymmärrän oikein sovelluksen) Onko nyt siis hitto semmonen tilanne, että joudun tuosta 30% maksaa veroja?

Jos näin on, niin milloin ne tulee maksettavaksi, ja tarvitseeko niitä itse johonkin ilmoittaa?

Pahoittelut jos kyselen tyhmiä, nuori ja tietämätön olen.

Kyselisin kokemuksia ja neuvoja.

Olen kilpailuttamassa asuntolainaa ja nykyinen pankki on tarjonnut parempaa marginaalia, mutta OP:ssa on heidän bonusjärjestelmänsä. Sen myötä muiden pankkien on vaikea kilpailla pelkällä marginaalilla.

Onko muita seikkoja, joita kannattaa kysyä ja onko kokemuksia esimerkiksi siitä, että sijoituspalveluiden hintoja saisi huudatettua alemmaksi?